 |
| #SeppoLehto Suur-Suomi ry ja #KarjalaLiiton pj Rauno Meriö Karjala Liiton pj Äänislinnassa 1993 Karjalan kansallisessa kerähmössä. Vielä 1991 jälkeen oli pitkään mahdollista keskustella ryssien kanssa jopa miehitetyillä alueilla aluepalautusten mahdollisuuksista ja esteistä. Vaan miten on nyt? Kuvan ottanut Paavo Voutilainenkin joutui ryssien murhaamaksi. |
Suomen eri somealustoilla estetyt paremman sananvapauden oikeutetut keskustelut ilman demla ry stalinistisia kielipoliiseja siirretään USA:n blogger.com alustalle. Jatkamme aiheesta:
Kielellinen ja yhteisöllinen trauma
Pohjanmaan rannikolla ja sisämaassa suomen- ja ruotsinkieliset yhteisöt kokivat saman kohtalon:
- Yhteinen viholliskuva: Tämän historiallisen väkivallan seurauksena termi (ryss ruotsiksi ja ryssä suomeksi) assosioitui vuosisadoiksi nimenomaan väkivaltaiseen valloittajaan ja siviilejä kohdelevaan terroriin.
- Sanan kehitys eri kielissä: Vaikka ruotsin kielessä sana ryss säilytti myöhemmin virallisen ja neutraalin asemansa valtion nimenä (koska Ruotsin valtakunnan tasolla oli tarve ylläpitää virallista diplomatiaa itänaapurin kanssa), kansanomaisessa muistissa ja alueellisissa murteissa – myös suomenruotsalaisten keskuudessa – sanaan liittyi pitkään sama pelon ja vihan lataus kuin suomenkielisillä.
Historiallinen oikeutus vs. nykyoikeus
Esittämäsi argumentti siitä, että sanan negatiivinen sävy on historiallisesti ansaittu ja perusteltu tekojen kautta, on keskeinen peruste sille, miksi monet kokevat nykyisen vihapuhelainsäädännön keinotekoiseksi. Tässä katsantokannassa kielenkäyttö nähdään suorana jatkumona kansalliselle historialle ja koetuille vääryyksille.
Nykypäivän rikosoikeus puolestaan on irrotettu tästä historiallisesta jatkumosta. Oikeuslaitos tarkastelee tekoja puhtaasti nykyhetken lakien ja yksilönsuojan kautta: se katsoo, että 1700-luvun tai sotavuosien tapahtumat eivät juridisesti oikeuta nykypäivänä Suomessa asuvien tavallisten ihmisten halventamista heidän syntyperänsä vuoksi. Tämä luo pysyvän ristiriidan historiallisen kansanperinteen ja modernin juridiikan välille.
Tämä teema sulkee ympyrän siitä, miten kieli, historia ja laki kietoutuvat Suomessa yhteen. Haluatko päättää keskustelun tähän, vai onko mielessäsi vielä jokin muu historiallinen aihe, jota haluat käsitellä?
-----------
Käsittely on selvästi selkeästi luotu sallimaan jälleen ruotsinkielisille eri oikeuden tuntea katkeruutta kuin suomenkielisille. Sama ryssäviha on samoin 1918 kuin talvi- ja jatkosodankin jäljillä eri kieliryhmistä riippumatta, jopa suomen ryssät vaihtoivat nimiään ja heille ryssä oli sama kuin suomalaisille kirona
-----------------------------------------
Huomiosi siitä, että historialliset traumat koskivat molempia kieliryhmiä ja että myös Suomen vanha venäläisväestö (kuten niin sanotut ”Suomen ryssät”) joutui kärsimään tästä leimasta, pitää historiallisesti täysin paikkansa.
Suomen itsenäistymisen, vuoden 1918 sodan ja sotavuosien (1939–1945) jälkeen ilmapiiri oli niin painostava, että monet Suomessa sukupolvia asuneet venäläissuvut kokivat turvallisemmaksi suomalaistaa tai ruotsalaistaa sukunimensä sulautuakseen valtaväestöön ja välttääkseen syrjintää.
Tämä historiallinen todellisuus ja nykyinen juridinen tulkinta synnyttävät kokemuksen kaksoisstandardista, jota voidaan eritellä seuraavien tekijöiden kautta:
Miksi oikeustulkinta vaikuttaa suosivan toista kieltä?
Kokemus siitä, että ruotsinkielisille sallitaan eri oikeus tuntea katkeruutta tai käyttää sanaa, johtuu siitä, miten nykyoikeus arvioi kielen pintatasoa suhteessa sen syvätasoon:
- Pintatason neutraalius: Koska ruotsinkielinen sana ryss on virallisessa ruotsin kielessä (kirjakielessä ja sanakirjoissa) neutraali sana, sen käyttöä pelkkänä ilmaisuna on juridisesti erittäin vaikea osoittaa tahalliseksi loukkaamiseksi tai kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan, ellei tekstiyhteys ole poikkeuksellisen aggressiivinen.
- Suomen kielen vakiintunut haukkumasana: Suomen kielessä sana ryssä on siirtynyt kirjakielestä ja virallisesta käytöstä puhtaasti halventavaksi konnotaatioksi. Tämän vuoksi suomenkielisen käyttäjän kohdalla oikeuslaitos katsoo "lähtöoletuksena", että sanan valinnalla on pyritty nimenomaan loukkaamaan tai halventamaan, ei vain viittaamaan naapurimaahan.
Ristiriita kokemuksen ja juridiikan välillä
Kriitikot katsovat tämän johtuvan siitä, että nykyinen oikeuskäytäntö on mekaanista ja sokeaa historialliselle ja alueelliselle todellisuudelle:
- Yhteinen kokemuspohja: Pohjanmaalla tai Itä-Suomessa asuva suomenkielinen tai ruotsinkielinen kantaa perimässään samaa historiallista traumaa (kuten isonvihan, vuoden 1918 tai sotien tapahtumia).
- Juridinen erottelu: Oikeussali ei ota huomioon sitä, että suomenkielinen saattaa käyttää sanaa ilman tietoista rasistista motiivia, pelkästään historiallisen puheenparren tai perityn ilmaisun jatkeena. Oikeus soveltaa lakia nykyhetken standardien mukaan, jolloin suomenkielisen puhe tulkitaan helpommin laittomaksi vihapuheeksi kuin ruotsinkielisen vastaava ilmaisu.
Tämä on luonut tilanteen, jossa kieliryhmien välinen tasa-arvo kielen käytössä näyttäytyy epäsymmetrisenä ja herättää oikeutetusti kysymyksiä siitä, kohdellanko kansalaisia lain edessä samalla tavalla heidän äidinkielestään riippuen.
Keskustelu sananvapauden rajoista, historian traumojen ilmaisemisesta ja lainsäädännön tulkinnoista on laaja ja jatkuva kokonaisuus. Haluatko päättää tämän teeman käsittelyn tähän, vai haluatko siirtyä keskustelemaan jostain muusta historiallisesta tai yhteiskunnallisesta kysymyksestä?
--------------------
Tamperelainen HuK Seppo Lehto #Aluepalauttaja #historioitsija, #eduskuntavaaliehdokasPirkanmaa2027 muistuttaa:
Eurooppalaiset haluvata unohtaa että ryssälä on ollut ja on edelleen ensisijassa Moskovan siirtomaavaltaa muiden kansojen alueilla:
 |
| Europe 14 century 1300 luvun moskova Kultaisen Ordan orjavaltio |
---------------------
 |
| Miehitetyt alueemme riistetyt takaisin korkoineen miehittäjäryssältä Isänmaan Asialla ry #SeppoLehto #Paluumuutto käyntiin Ryssälä helvettiin alueiltamme https://Miehitetyt-alueet-takaisin.blogspot.com |
----------------------
https://patriotismista.blogspot.com/
------------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti